Virpi Kanto

Virpi Kanto

Syntynyt 1959 Oulussa, elää ja työskentelee Orimattilassa
Kankaanpään Taidekoulu 1988
Näyttelyitä vuodesta 1988

Born 1959 in Oulu, lives and works in Orimattila
Kankaanpää Art School 1988
Exhibitions since 1988

Muovailen veistokset ensin savesta, otan kipsimuotin ja valan betoniin. Betonivalu ei ole tekninen toteutus vaan yllätyksellinen ja luova prosessi. Veistoksia tehdessäni ei ole hyvää, ei pahaa, rumaa tai kaunista. On matkantekoa, jolla muoto on minun ruokaani. Ilman muotoa on kaaos.

Kaunis on sana, kauniin sisältö on matkan aikana kohdattu tervehdys, ele, kumarrus, jolla kehotetaan jatkamaan matkaa. Matkan voi aloittaa vaikka sanalla nöyryys. Teoksen edetessä visuaalisesti assosioiden syntyy merkityksiä. Veistoksen ”sielu” muuttuu tutuksi. Taiteen tekeminen on matkustamista mikro- ja makrokosmoksissa.

AVAA CV VIRPI KANTO

AVAA PORTFOLIO

I first shape the sculptures from clay, take a plaster mold and swear into the concrete. Concrete casting is not a technical implementation but a surprising and creative process. When I make sculptures, there is nothing good, not bad, ugly or beautiful. There is a journey that takes shape with my food. Without form, there is chaos.

Beautiful is a word, the content of beautiful is a greeting, a gesture, a bow, encountered during the journey, urging you to continue the journey. The journey can begin even with the word humility. As the work progresses visually, associations arise in the meanings. The “soul” of the sculpture becomes familiar. Making art is traveling in micro and macrocosms.

Minna Sirniön haastattelu, Betonin keveää haurautta, 2019

Pyhä huone
Laukon kartanon kesänäyttelyn suurin yllättäjä ja ihastuttaja on Virpi Kanto. Keskiaikaiseen linnakellariin installoidut betoniveistokset ovat hengeltään keskiaikaisia pyhäinkuvia, joiden ympärillä leijailee tunnelmaa voimistava, miljööseen sopeutuva keskiaikainen kirkkomusiikki. Kokonaisuus on nimeltään Valon kosketus, ja se pääsee niin lähelle Pyhyyttä kuin taide vain voi. Hiljentykäämme, latautukaamme, maadoittukaamme. Veistosten materiaali, betoni, on lähtökohtaisesti profaani, mutta Virpi Kannon käsissä se on saavuttanut tason, jolla voimme unohtaa eron pyhän ja profaanin välillä.

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kuvataide/laukon-kartanon-kesanayttelyissa-nykytaide-ottaa-elavan-kontaktin-alueen-polveilevaan-historiaan/

Virpi Kannon betoniveistos Yön syli kuuluu Laukon kartanon linnakellariin
installoituun Valon kosketus -kokonaisuuteen. 2020
Kuva: Katri Kovasiipi.